Levin Iglut

Viikonloppuna Oulussa ollessani masistelin siskolleni, kuinka olisi ihanaa saada tänne Helsinkiin myös lunta. Sitä ennen olin jokaisella(kolmella) aamulenkillä jetlageissa tainnut mainita poikaystävälleni, kuinka kaipaisin tänne harmauden keskellä edes vähän valkoista. No, nyt sitä sitten tuli.

Miksi tämä lumi ei tunnu täällä samalta kuin Lapissa? Täällä meikit valuu poskilla ja tukka näyttää kuivaamattomalta suihkun jälkeiseltä hamppukasalta, kun kiikutat ostoskasseja auto-kotiovi -väliä. Jos siis ensinnäkin olet edes päässyt autolla liikenteeseen, sillä mahdollistahan on, että autosi jää jumiin Kallion ylämäkiin ja kytkin huutaa sen verran, eikä vaaleanpunainen hätääntynyt naamasi näytä ohikulkeville silmäpareille siltä, että homma on hanskassa. Hiljaisesti yrität parkkeeraa auton siihen samaan paikkaan ylämäkeä, missä se olikin, ja kipität vaivaantuneen näköisenä metroasemalle. En siis myönnä, että minulle kävi eilen näin.

Joka tapauksessa: Lapissa lumi tuntuu ihanalta ja kauniilta. Näin lumen tullessa maahan halusin jakaa muutamia kuvia meidän joululomareissulta, jonka vietimme osakseen Lapissa. Poikaystäväni ei ole kiireellisten aikataulujen vuoksi oikein päässyt viettämään aikaa siellä, joten halusin näyttää hänelle niin paljon paikkoja kuin mahdollista(vaikka aikaa olikin vain neljä päivää). Yllättävän paljon ehdimme tekemään ja kilometrejä kertyi autonmittariin reippaasti yli tuhat.

Mulle ehdoton lempparipaikka Lapissa on Levi. Oon viettänyt siellä lapsuudessa todella paljon aikaa, ja se on paikka, minne on aina ihana palata. Olen pitkään haaveillut yöstä Iglussa, ja nyt jouluna hankin sellaisen lahjaksi poikaystävälleni, sillä minusta se on paras kokemus varsinkin noin lyhyessä ajassa saada mahdollisimman paljon irti Lapin tunnelmasta.

Kun pääsimme perille Igluille – oli jo pimeä. Kun aamulla heräsimme – oli pimeä. Tuohon vuodenaikaan valoa ei ole siis paljoa tarjolla, mutta tunnelmaa kyllä sitäkin enemmän. Aamupalan jälkeen valo näyttäytyi hiukan pariksi tunniksi, jolloin kaivoin kamerani esiin ja sain otettua muutamat muistot tältä matkalta. Kuvista ei tietenkään ikinä pääse kokemaan sitä fiilistä ja tunnelmaa, mikä siellä oikeasti on. Tämä paikka oli taianomainen. Kuinka ihanaa oli nukahtaa tähtitaivaan alle ja aamulla herätä lumisen metsän keskeltä. Ottaisin tämän kokemuksen vastaan ehdottomasti uudelleen milloin tahansa.

Näimmekö revontulia? Emme.

Harmittaako? Ei.

Paikka oli täydellinen ilman niitäkin. Bucket-lista sai arvoisensa ruksin – ehkä paras ruksi kaikista.

..psst. Nämä Iglut ovat todella suosittuja, joten suosittelen varaamaan majoituksen ajoissa.

xo Sar

Yksi kommentti

  1. Moikka! Hei sulla oli pari päivää sitte ig stroryssa sellanen vaaleen harmaa v-aukkonen halkiollinen paita muistaakseni? Mistä se on? Näytti kivalta!!!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.Vaaditut kentät ovat merkittyjä *

*