Saran kirjoitukset

Sivellinunelmia

Kevät on aina ollut mulle sellaisen uuden etsimisen aikaa – nyt en siis puhu miesrintamasta. Jotenkin on vain tarve saada tehdä jotain uutta, oli se  sitten matkustelua, duunia tai jotain tosi-tv -hömppää. Tarvitsen jonkun täysin uuden projektin päälle, joka on mielellään sellainen, mistä oon aina salaa haaveillut, mutta syystä tai toisesta en ole sitä päässyt toteuttamaan.

Tällä kertaa löysin itseni helmikuussa koulunpenkiltä yhden ison unelmani parista. Täytyy kyllä myöntää, että muutamaan otteeseen piti miettiä, onko tää unta vai totta. Kouluun meneminen on tuntunut jo itsessään niin haastavalta projektilta, kun on kuitenkin monta vuotta pyörinyt jo työelämässä, ja yhtäkkiä sun elämää hallitseekin koulu. Uskallan nyt vihdoin ilmoittaa, että kesän alussa musta tulee tyrkkymissitositvbimbowannabejuontaja -tittelin lisäksi myös meikkaaja, kyllä!

image1

”Eks sä joskus aloittanut sen koulun jo?” Kyllä, sekin on aivan totta. Vuonna 2013 (muistaakseni) menin vaan nopeasti johonkin kouluun ottamatta selvää siitä sen enempää, sillä mulla oli joku pakollinen tarve saada jokin koulutus – pitihän sellainen olla. Huomasin nopeasti, ettei se tuntunut omalta paikaltani, enkä työkiireiltäni kuitenkaan ehtinyt siellä olemaan. Nyt löysin koulun, johon on aina kiva mennä, ja jossa opettajat oikeesti osaavat hommansa. Maker Academyssä ollaan jo siis kuukausi pyöritty, enkä yhtäkään koulupäivää vaihtaisi pois. En tiennyt, että jossain koulussa voi olla haukottelematta.

image2

Ja kyllä, 24-vuotias ihminenkin voi aloittaa vielä koulun. Älkää epäilkö, vaan menkää oman mielenne mukaan. Unelmat on tehty toteutettavaksi, eikä muiden haukuttavaksi tai ihmeteltäväksi. Uskokaa itteenne. Aina voi leikkiä olevansa 18-vuotias! 😉

image3

Nyt mä meen tekemään Hörkön nimeämän instalenkin ja uppoudun koulutehtävien pariin. Tää on uudenlaista Sieppoa, mutta tykkään kyllä.

Ihanaa viikkoa jengi!

xo Sar

Kommentoi

Rakennushommat

Meikkipostausta on kovasti toivottu, joten pääsette seuraamaan tätä valtavaa rakennusprojektia ihan alkutaipaleelta asti. Muistutan vielä, että oon siis koulua vaille meikkaaja (eli en vielä mitään), joten nää tavat ja tekniikat ovat vuosien myötä hioutuneet mulle sopiviksi; oli se sitten oikea tai väärä tapa, mutta ite diggailen. Tässä ei niinkään siis ole mitään ammattimaista otetta. Oon lähinnä oppinut aina lisää ja lisää meikkituolissa, kun on tosiaan töiden puolesta siellä useamman tunnin ehtinyt näiden neljän vuoden aikana istua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

image2

Ensimmäisenä levitän meikkivoiteen (MAC Studio Fix), jonka jälkeen vedän seepraraidat MACin prep+prime highlighterilla (tällä siis saadaan ne vaaleat silmänaluset, mistä on tullut kyselyitä). Sen jälkeen puuteroin naaman kauttaaltaan MACin täysin valkoisella kivipuuterilla sudin kanssa. Kulmat teen yleensä siveltimellä käyttäen ruskeaa luomiväriä (kuva alempana silmämeikkien kanssa).

image3

Sitten aloitetaan leikkihommat Anastasian Contour Kitin kanssa. Youtube on pullollaan opastuksia sen käyttämiseen, josta itsekin varastin oppia. Eli teen kaikki varjostukset, valoefektit ja huijaukset (:D) Contour Kitillä. Päälle lisään vielä MACin poskipunaa sekä poskipäihin MACin Mineralize Skinfinishiä (samantyylisen hehkun saa myös tosin Contour Kitistä).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

image4

Silmiin laitan ylä- ja alaluomelle Make Up Storen old gold -sävyä ja teen varjostukset Nakedin paletista löytyvillä tummilla ruskean sävyillä. Silmäkulmaan lisään Nakedin vaaleaa luomiväriä. Rakastan näkyviä ripsiä, joten lisään yleensä vahvempaan meikkiin (kuten tässä) vielä ripsaria ripsienpidennyksiin sekä myös alaripsiin. Harvoin tulee enää käytettyä eyelineriä tai kajaalia.

image1 2

Huulet rajaan MACin Double-Time -sävyllä ja päälle lisään lempparihuulipunaani, MACin Freckletone -sävyä. Kuvasta löytyy myös muita mun lemppareita, kuten rajauskynät Soar ja Oak, sekä huulikiillot Kikolta ja MACiltä.

Aika mäkkipainotteinen tää meikki, mutta jotenkin oon vaan kovasti tykästynyt niihin tuotteisiin, sillä meikki näyttää aamusta iltaan hyvältä ilman sen suurempia freesauksia. Mun hyvä ystävä Jannika häärii Stokkan pisteellä Stadissa, joten sieltäkin on monet opit vastaanotettu. Eli rohkeesti vaan sinne vetämään tätä mimmiä hihasta. 😉

Tässä vielä kuva ennen ja jälkeen meikin:

image4 2

Meikissä rakastan erityisesti tuuheita ripsiä ja hyvin tehtyä pohjaa, jolloin ihon saa hehkumaan huonosti nukutun yön tai venähtäneen bileillankin jälkeen.

On se ihanaa olla nainen, kun kaiken saa feikata.

image2 2

xo Sar

 

Kommentoi

#gettogether

Vaikka välillä vaikuttaakin siltä, että tiedetään tismalleen, missä toinen menee tiistaina klo 14.30, niin nyt täytyy myöntää, että meidän näkemiset ovat jääneet valitettevasti vain muutamaan kertaan kuluneiden parin kuukauden aikana. 

Blogikin on valitettavasti pitänyt hiljaiseloa. Ihanaa, että ootte jaksaneet silti olla täällä mukana ja aktiivisesti ehdottaneet postausideoita. Kaikki ideat ovat enemmän kuin tervetulleita, ja niitä aletaankin tässä toteuttamaan.

FullSizeRender

image1

Ja nyt varmaan vaikuttaa myöskin siltä, että asukokonaisuuksia on hiottu maratonpuheluiden aikana ja yritetty löytää mahdollisimman sama kokonaisuus. Nähtyämme toisemme tänään pitkästä aikaa halaus vaihtuikin hervottomaksi naurukohtaukseksi. Millä järjellä olimmekaan löytäneet juuri saman takin niskaan, jonka olemassaoloa emme edes toisillamme tienneet olevan. Tämä oli pakko ikuistaa laadukkailla kännykkäkuvilla. Nämä tekstiilikaksoset painelivat lounaalle suunnittelemaan tulevaa – kaikkea kivaa tulossa. Stay tuned! 😉

image1 (2)

IMG_3115

<3: Sar X Sab

Kommentoi

HBD SAB

Rakas Sabina,

Tällä hetkellä viiletät jossain päin Leviä lumilaudan ja minttukaakaon kanssa. Jos vähänkään edellisiin synttärivuosiin on uskomista, tänään saattaa Barbin näköinen muija heilua Skinnybitchit kädessä leveä hymy naamalla. Välillä tukka heilahtaa täydellisen Loreal-hiusmainoksen näköisesti sekä tuolilla on lähes mahdotonta pysyä, kun jokainen biisi on maailman paras ja tanssittava.

Maailman parasta synttäriä one&only Reivisärkkä.<3

image1

image2

image3

xo Sar

 

 

 

 

Kommentoi

Olipa kerran onnellinen loppu

Vetelin Dommareissa laitticolaa aaltojen lipattaessa taustalla paahtavan auringon alla. Välillä Särkkä muutti hiljaisuuden hervottomaksi naurukohtaukseksi. Mulla oli hyvä olla, vaikka en oikein tiennyt, mihin suuntaan lähteä seuraavaksi, kun lento Suomeen tulisi. Olihan jo vuosi 2015 ja helmikuu. Kyllähän suunnitelmia piti olla uudelle vuodelle, vai oliko sittenkin mahdollista poiketa säännöistä ja tehdä, mitä ikinä huvittaa. Kyllä oli.

12436027_10206612938296789_814166500_n

12463943_10206612938536795_187755400_n

Seuraavaksi löysin itseni Thaimaasta hyvän ystäväni kanssa. Pari viikkoa kaukana kotoa, taas. Pakeninko jotain? Ei, en ollut tanssinut baarin pöydillä niin pahasti, että mun olisi tarvinnut lähteä karkuun toiselle puolelle palloa morkkiksiani. Teki vaan mieli mennä, elää ja nauttia.

12460113_10206612938376791_101304144_n

12443031_10206612918736300_1589373140_n

12459966_10206612938616797_577787866_n

Sitten Itävalta, Barcelona ja Lontoo. Lappia unohtamatta. Kun olin Suomessa, tein töitä. Sitten lähdin taas. Ehdinpä siinä jonkin matkan välissä antaa aika syvällisen haastattelun iltapäivälehdelle, jossa julistin tosi-tv -urani ja seurapiirikekkereiden loppua mun osaltani. Inboxini täyttyi yhtäkkiä positiivisista viesteistä. Miksi jengi nyt kannustaa, kun olin päättämässä polkuani joltain saralta? Ärsytti. Teki mieli tunkea itseni vielä jokaiseen tosi-tv -formaattiin ja laahustaa jokaisen kuppilan ja kioskin avajaisiin, mihin oli suinkin mahdollista mennä.

12459580_10206613034979206_1795374990_n

12463585_10206613034459193_1423126494_n

12442905_10206613034899204_76745973_n

12459653_10206613035179211_1328833906_n

12460091_10206613035219212_1461442557_n

Yhtäkkiä musta oltiinkin leipomassa Unelmien poikamiestyttö -ohjelman hahmoa. Olishan se varmaan ollut siistiä, mutta miten Sieppo voi selviytyä sellaisesta, jos tosielämässäkin pelkästään treffit-sana saa oksennusrefleksin aikaan sekä Tinder ahdistaa. Kyllä, minä, Sara Josefina Sieppi, kieltäydynin tosi-tv-formaatista.

Sitten olinkin Paratiisihotelli-ohjelman juontajacastingissa ja mietin, mitä ihmettä mä täällä teen. Enhän mä ollut ikinä juontanut mitään ohjelmaa, olikohan ne sekoittanut mut johonkin toiseen henkilöön ja pyysikin vain kilpailijaksi, ikisinkku kun olin.

Heinäkuussa löysin itseni Paratiisihotellista, juontajana, kyllä. Yksi unelmani oli tullut toteen. Unelma, jota en ollut ikinä uskaltanut sanoa ääneen. Seuraavaksi vietettiinkin aikaa lentokentällä kuvailemassa 19.1 starttaavaa humoristista matkailuohjelmaa, Ummikot ulkomailla. Mun piti välillä nipistää itseäni, että tapahtuiko tää kaikki oikeesti mulle. En voi tarpeeksi kiittää Nelosta siitä luottamuksen määrästä.

12435989_10206613003698424_1237901231_n

12459822_10206613003738425_1282629155_n

Suunnittelemattomasta vuodesta tulikin yhtäkkiä tapahtumarikkain vuosi ikinä mun elämässä. Seuraavaan vuoteen lähden täysin samalla asenteella; takki auki. Poikkeuksen tulevaan vuoteen tekee kuitenkin se, että saan jakaa sen parhaimman tyypin kanssa.

”Milt sun huominen näyttää?”

”Siltä, et mua ahdistaa koko treffit-sana.”

”Otetaa pöytä, mailat ja pallo messiin, niin voit käyttää sanaa ”pingismatsi”. Anna lista, mikä sua treffeissä ahdistaa, nii osaan välttää niitä. Pystyn esim. elää ilman kynttilöitä tai tietoo siitä, monta sisarusta sul on.”

Mä olin myyty.

12442741_10206612982857903_23440863_n

2015 oli selvästi Siepon vuosi. En osaa edes toivoa mitään tulevalle vuodelle (muuta kuin kuuta taivaalta, lottovoittoa, palatsia, kuormittain juustoburgereita ja Victoria’s Secret -kroppaa).

Mä karkaan nyt Berliiniin viettämään vuoden viimeisiä päiviä. Muistakaa tekin nauttia.

xo Sar

Kommentoi

”Hyvii viikkoja”

Tässä ollaan pyöritty niin sydänpäissään aiemmat viikot, että blogikin jäänyt pienelle jäähylle. Tosin osittainen syy saattaa olla myös se, että en ole vieläkään saanut alkukuukaudesta tilaamaani kameraa. Suosittelisin Verkkokaupan muuttamaan toimintamallia, niin kauppakin kävisi. Joten hyvällä pikselimäärällä otettuja duckface-kuvia tai belfieitä ei siis vieläkään ole luvassa. Belfiestä tulikin mieleen, että sain viime kesänä viestin iltapäivälehdiltä, voisinko ottaa sellaisen, jonka he sitten netissä julkaisisivat muiden belfieiden kanssa(MITÄ?!). Ne, jotka luulevat siis minun lähteneen jokaiseen höpötykseen mukaan, ei pidä paikkaansa. Jes. Sieppipisteet toivottavasti nousivat.

Varasimme mun ystäväni kanssa matkat Nykiin ja Barbadokselle. Vielä silloin reissuun oli valtavasti aikaa, mutta näin maanantaina heräsin taas todellisuuteen(kuten joka maanantai), ja totesin itselleni, että seitsemän päivän päästä olen lentokoneessa kärsimässä liian monen tunnin somehiljaisuudesta. Vähän rankkaa, mutta niin siistiä. Jos teistä joku on käynyt vinguttelee korttia Nykissä tai polttamassa ihon palmujen alla Barbadoksella, kaikki huonotkin vinkit otetaan avosylin vastaan.

Tämän ilman takia piti piristää itseä näillä viime kevään lomakuvilla, jotta sängystä pääsi ylös.

12305467_10206435480540456_328433122_n

12309055_10206435509781187_168788589_n 12319584_10206435510141196_40442155_n

12319702_10206435509861189_1845382767_n

12309386_10206435522021493_1512353687_n 12312037_10206435522141496_2064600244_n

12278079_10206435480740461_1771196377_n 12305516_10206435480500455_533831090_n

Paljon on tullut postaustoiveita meikki- ja hiushommista. Lähden kohta vihaisena avautumaan Verkkokaupan myyjälle ja kyselemään kamerani perään, niin eiköhän tällä viikolla noita postauksia putkahtele ulos. Moni oli myös toivonut ruokavaliopostausta, mutta jos yhtään aikaisempien viikkojen ruokapäiväkirjan mukaan elellään tulevaisuudessakin, se ei ole kenenkään silmille hyväksi, varsinkaan mun PT:n, Jucin. Mut täs nyt on ollu vähän kaikenlaista.

Tää oli tämmönen nopee moikkaus teille, jotka jaksatte pienen hiljaiselonkin jälkeen palata uudelleen ja uudelleen tsekkaamaan, onko tänne mitää järkevää tullut ulos. Tälläkään kertaa ei tosin mitään järkevää, mut välillä pitää päästä höpöttelee, vaikka ei mitään oikeeta asiaa ois.

Ja ainiin. Mä oon aika onnellinen tällä hetkellä. Oisin voinut tehdä jonkun onnellisuuspostauksen myös, mutta se ois ollut jo liian överilirkuttelua näin maanantaipäivään.

Puss. Ihanaa viikkoa kaikille.

xo Sar

Kommentoi

Herätys syksyyn

Tällä viikolla olen..

.. haahuillut Ikeassa etsien sopivaa kenkähyllyä liian monelle uudelle kenkäparilleni tuloksetta. Tosin löysin kaikkea muuta olennaista, kuten meikkihyllyn(?!).

.. vältellyt keittiötä erittäin onnistuneesti. Yhtäkään lounasta en ole tainnut kokata itse. Teatterin salaatti – miksi olet niin hyvää?

.. innostunut halloweenista liikaakin, ja pohtinut, miksi ihmeessä olen skipannut aiemmat halloweenit. Täähän on siistimpää kuin joulu! Kohta saan pukea päälleni lateksiasun ja valittaa, kuinka kuuma se on.

.. innostunut myymään vanhaa elektroniikkaa ja ostamaan uutta, joka tosin ei ole hyvä asia. Laitoin tilaukseen mm. kameran, jossa oli liian monta näppäintä, ja joka näytti vaikeammalta kuin lukion matikankirjat. Ei hyvää päivää.

.. herännyt syksyyn. Aikaisemmin oon kai ollut niin kiireinen, etten ole huomannut tuota upeaa maisemaa tai ripseni ovat olleet liian pitkät, joten näkökenttäni ei ole ollut kovinkaan valtaisa. Joka tapauksessa; ulkona on kaunista!

syksy1 syksy2 syksy3

.. järjestänyt ensi viikolle omaa lomaa, jotta pääsen pitkästä aikaa pohjoiseen. Ehkä minut voi löytää myös Levikauden avajaisista Hullu Poro Areenalta. Ups.

.. säikähtänyt Snäpissä tulleita yksityiskuvia, joista en halua mainita sen enempää kuin että miksi, oi miksi?!

.. saanut hoidettua työasiat niin hyvin, että viikonlopun aikana mua odottaa kotitoimisto laskutuksen parissa. Neljä vuotta jo yrittäjänä, ja silti sama kaaos aina päällä.

.. fiilistellyt tulevaa joulukuun matkaa tekemällä kuitenkaan mitään sen eteen. Pitäisikö hotellit buukata tai kenties uusia vanha passi?

.. fiiliksissä perjantaista, kuten aina edellisilläkin viikoilla. Kyllä tää viikonloppu on ihmisen parasta aikaa.

Nyt äkkiä lompsikaa tonne syksyn sekaan ja sen jälkeen käykää hankkii joku överimagee halloweenasu sekä laittakaa viikonloppumoodi päälle! Let`s go!

Loistavaa viikonloppua kaikille.

xo Sar

Kommentoi

Varoituksen esimerkki

Moikat täältä levättyjen päivien keskeltä. Lopetin tosiaan pari viikkoa sitten erään pidemmän prokkiksen, jota kuvailtiin aika tiiviisti kuusi viikkoa. Mun Snapchat täyttyi aikaisista aamuvideoista ja yöllisistä höpinöistä kuvauksien jälkeen. Sain jopa muutaman uteliaan yhtyedenoton koskien yöllisiä kuvauksiani, että oliko kyseessä aikuisleffat ja K18-materiaali, ei, ei sentään.

Pari viikkoa sen jälkeen on hujahtanut ohitseni väsymyksen ja nyt se loppui -semimasennuksen parissa. On ollut outoa, kun kotini ei olekaan enää muistuttanut maailman vaikeinta esterataa ja aamiaisen on ehtinyt syömään muualla kuin autossa liikennevalojen aikana.

Heinäkuusta asti on menty aika lujaa työrintamalla. Duuneja kertyi valtava määrä, josta toki olin erittäin onnellinen. Sitä vaan ajatteli, että kyllä mä nyt jaksan. Kun olin saanut pitkästä aikaa raivattua kalenteristani tilaa treeneille PTni kanssa, huomasin, etten mä ole entiseni. Koko treeni tuntui järkyttävältä kidutukselta. Onhan toki PTni tottunut siihen, etten mä ole mikään helppo tapaus ja löydän valitettavia asioita enemmän kuin sun kaveripiirin pahin valittaja. Treenin ajan pidättelin itkua, mutta matkalla kotiin en pystynyt siihen enää. Onko tää nyt merkki jostain yliväsymyksestä vai mitä tässä nyt tapahtuu, kun keskellä päivää aukeaa kyynelkanavat ja tuntuu siltä, että romahtaa? Oonhan mä nyt tottunut siihen, että aina ei treenit kulje, mutta tää olotila oli jotain sellaista, mitä en kuvitellut itselleni ikinä.

sarb4

Mä olin vaan väsynyt. Väsymystä en saanut nukuttua pois, sillä unta oli mahdotonta saada ja aamuisin kello herätti vähän liiankin aikaisin. Koko ajan oli oltava jossain. Omaa vikaahan se oli, sillä mä olin se, joka sitä kalenteria rustaili. Illalla havahduin siihen, etten mä ollut aamiaisen jälkeen laittanut mitään ruokaa suuhuni. Asioita oli vaikea muistaa ja duuniin liittyviin käsikirjoituksiin piti keskittyä normaalia enemmän. Viikonloppuiltoinakaan en malttanut levätä, vaan kalenteri piti täyttää silloin jollain muulla oheistoiminnalla, kuten mimmiporukan värikynäilyhetkellä tai Showroomin discopallojen loisteessa jytän keskellä huutokuulumisten vaihdossa.

sarb1

Mitä mä opin? Älä täytä kalenteria aamusta yöhön. Vaikka luulet olevasi nuori, et välttämättä jaksa. Treeneissä en ole käynyt viikkoihin, mutta ensi viikolla kuntosalille palaa yhtä kokemusta rikkaampi ja elinvoimaisempi Sieppi. Älkää leikkikö terveydellänne. Mä selvisin tästä onneksi pienellä itkulla, moni muu ei.

Energiaa loppuviikkoon!

xo Sar

Kommentoi

Ihanan julma sosiaalinen media

_DSC5839

”Käsittelet näitä kuvia nyt vähän liikaa! Epäluonnollisen valkoiset hamput esim.!”

”Ruma.”

”Epäluonnollinen.”

”Laukesin 69 kertaa.”

”Monen sällin kaa oot pannut? Satojen varmaan.”

”Sulla tulee olee maailman paskin iho 10 vuoden sisällä.”

”Ainut kuva ikinä mis näytät hyvin säilyneeltä 16veeltä.”

”Tissihuijaus yyh.”

”En syty tolle huulipunalle.”

”Taasko toi duckface.”

Tässä oli osa niistä kommenteista, mitkä kehtaa julkaista. Mitäs sanoisitte, jos teidän Instgram-kuva täyttyisi tällaisista kommenteista? Kuva, jossa meikkisi näyttää mielestäsi hienoimmalta ever tai kuva tilanteesta, jonka koet itsellesi tärkeäksi, ja haluat jakaa sen muille, joka samalla jää muistoksi itsellesi. Harvoin Instagramiin päätyy sellainen kuva, joka on otettu ykkösellä purkkiin vai?

Nykyisin kaiken voi piilottaa filttereiden taakse (kuulemma). Oli sitten huono hiuspäivä, muutama hassu finni tai edellisillan aiheuttamat silmäpussit. Tässä alla kuvat meistä niillä valtavilla muokkauksilla ja filtterfeillä:

IG3

On inhottavaa lukea kommentteja, missä arvuutellaan, millaisia ulkonäkömuutoksia meille on tehty. Emme ole itse niitä vastaan, mutta emme voisi tällä hetkellä kuvitellakaan ottavamme minkäänlaisia pistoksia tai edes harkitsevamme lähtöä kirurgin veitsen alle.  Toisaalta saa niin valtavan määrän negatiivista palautetta ulkonäön suhteen, tulee mieleen, haluavatko nämä anonyymit yllyttää kaunesoperaatioihin? Kun taas jotain muutetaan, on sekin väärin. Sosiaalinen media, sä olet hullu paikka.

Vaikka olemme jo vuosia olleet julkisuuden riepottelemana, ilkeät kommentit satuttavat aina. Toki kuori on kovettunut vuosien saatossa, mutta kyynelkanavia on vaikea kovettaa. Teidän sekuntien kirjoittama kommentti saattaa jonain päivänä painaa meidän mieltä enemmän kuin arvaattekaan.

_DSC5920

_DSC5873

Teidän kommenttien vastaanottaja on aivan tavallinen ihminen, eikä tunteeton super-olento. Kaikki kommentit ovat silti ehdottomasti tervetulleita. Emme voi kaikkia miellyttää, eikä se ole tarkoituskaan. Omaamme myös molemmat hyvän huumorintajun, joten ihan jokaisesta kommentista emme menetä yöuniamme. 😉 Muistetaan olla ihania toisillemme!

Kuvat: www.heliroosmae.com

<3 Sar  x Sab

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Ten things about us

_DSC6330

Sara:

1. En voi sietää kahvia tai energiajuomia, joten aikaiset aamut eivät siis todellakaan ole juttuni. Silti en ole elämäni aikana nukkunut kertaakaan pommiin, enkä myöskään harrasta torkkuherätyskellon käyttöä. Mun on pakko nousta aina saman tien ylös kellon soidessa.

2. Oon maailman huonoin saamaan ”asioita aikaiseksi”. Maksan laskut vasta silloin, kun oon saanut liian monta muistutuslaskua. Duunikeikkojen laskuttaminen on myös jotenkin äärettömän työläs projekti, joten nekin hommat venyy aina kuukausien päähän itse työkeikasta.

3. En osaa säilyttää kaapeissa herkkuja. Joko syön ne kaikki(!?) tai laitan roskiin, etten vahingossakaan söisi niitä kaikkia. Joudun vielä viemään kyseisen roskapussin ulos roskakatokseen, jotta herkut todellakin pysyvät siellä roskiksessa.

4. Huonoimmat tapani ovat laitticolan sekä vadelman makuisen Tripin ylenpalttinen lipittäminen, sekä kännykän näpyttäminen vähintään kymmenen minuutin välein.

5. ”Otetaan tänään sit ihan vaan nätisti viinii” -lause ei käy ikinä toteen. ”Mennää vaa dinnerille eikä yökerhoon” -lause on osoittautunut myöskin aika monta kertaa vääräksi.

_DSC6286

6. Kuuntelen samaa soittolistaa päivittäin. En silti muista ikinä minkään ulkomaalaisen biisin esittäjää, saatika kappaleen nimeä, enkä missään tapauksessa biisin sanoja!

7. Laukustani täytyy löytyä aina purukumia ja hiuslakkaa. Ja jos on oikein kiire, eikä roskista lähellä, laukustani löytyy myös pureskeltuja purkkia. Uskomatonta.

8. En maksa ikinä kolikoilla, sillä en halua jumittaa koko kassajonoa vain sen takia, että löytäisin oikeat kolikot. Kassajono on yleensä täynnä vihaisia, nälkäisiä ja kiireisiä ihmisiä. Sen takia kotoani löytyy valtava laatikko täynnä senttejä ja euroja.

9. Kävellessäni pimeällä puhun aina leikisti puhelimeen, sillä se rauhoittaa oloani, ja harvoin jengi silloin pysäyttelee.

10. Mulla menee parkkipaikan etsimisessä yleensä aina vähintään 15 minuuttia, sillä taskuparkkeeraukset eivät ole vahvinta osaamisaluettani – parkkisakot sen sijaan ovat.

_DSC6382

Sabina:

1. Burger lover.

2. Basically ”anytype of food” lover.

2. Multa löytyy kotoa paljon kenkiä, mitä en ole käyttänyt vielä kertaakaan.

3. Snoukkamimmi!

4. Rakastan nauramista ja huumoria; oli huumori sitten hyvää tai huonoa (nauraminen on terveellistä!).

5. Stressinsietokykyni ei ole paras mahdollinen. Kun mulla on kiire, se saattaa johtaa siihen, että…

6. … Olen tempperamenttinen, enkä osaa peitellä tunteitani.

7. Hiuksiani ei ole koskaan värjätty.

8. Ihannoin Doutzen Kroesia.

9. Ystäväni ihmettelevät edelleen, miten vähän käytän hiuslakkaa. Käytän sitä vaan pakon edessä, mm. kuvauksissa.

10. Oon erinomainen beach bum. Rakastan siis aurinkoa, lämpöä ja bikineitä.

_DSC6294

<3: Sar X Sab

Kuvat: www.heliroosmae.com

 

 

 

 

Kommentoi